Caudron G.3

 

 

 

Caudron G.3

oli ranskalainen, kaksitasoinen ja yksimoottorinen tiedustelukone, joka oli laajassa käytössä ensimmäisessä maailmansodassa. Koneen olivat suunnitelleet René ja Gaston Caudron. Sen edeltäjänä oli Caudron G.2. Koneesta kehitetty seuraava versio oli Caudron G.4. Koneella oli aikansa muita koneita parempi nousukyky ja sitä pidettiin siksi sopivana etenkin vuoristoiseen maastoon. Koneen puurakenteinen umpinainen runko loppui heti ohjaamon jälkeen ja pyrstörunko oli päällystämätön. Ensimmäinen G.3 valmistui toukokuussa 1914 

       1 D 12 onnettomuus

Caudron G.3 Suomeen 1920

Suomen ilmavoimille hankittiin vuonna 1920 yhteensä 12 konetta Ranskasta. Kuusi konetta rakennettiin Suomessa Santahaminan ilmailutelakalla (Ilmailuvoimien telakka ja varikko) vuosina 1921–1923. Kaksi konetta ostettiin varaosineen 26. huhtikuuta 1923 Flyg Aktiebolagetilta (valmistusnumerot 6 ja 4396) yhdessä Caudron G.4:n kanssa 100 000 markalla. Kone oli helppo lentää ja korjata ja siksi sopi koulukoneeksi. Suomessa rakennetuissa koneissa oli heikommat lento-ominaisuudet kuin alkuperäisissä, koska siipiprofiili oli huonompi. Suomen ilmavoimilla oli käytössään kaikkiaan 19 Caudron G.3-konetta, joiden tunnukset olivat 2A.490 - 2A.495, neljännessä rekisterissä 1B.1 – 1B.7 ja 1D.8 – 1D.12, Suomessa rakennetut 1D.12 ja 1E.14 – 1E.18 sekä Lento Osakeyhtiö-lentoyhtiöltä ostettu 1B.19. Koneen lempinimi Suomessa oli Tutankhamon. Tyyppi oli ilmavoimien käytössä vuosina 1920–1924. Ainut Suomessa säilynyt koneyksilö, tunnukseltaan 1E.18, on entisöitynä Hallinportin ilmailumuseossa.


Yleiset ominaisuudet

Kärkiväli: 13,40 m
Pituus: 6,40 m
Korkeus: 2,50 m
Siipipinta-ala: 27 m²
Tyhjäpaino: 420 kg
Lentopaino: 630 kg
Moottori: 80 hv:n Le Rhone C-tähtimoottori (vaihtoehtoisesti 80 hv:n Anzani 10, Clerget tai Gnome)
Kone oli maakone.

Suorituskyky
Huippunopeus: 100 km/h
Lentoaika: 3 tuntia

Aseistus

Ei aseita
 
 
 

I lk postimerkki Caudron G.3. tilattavissa

sihteeriltä 10 kpl arkeissa 35 €.